Mitä on kestävä kuluttaminen?
Kulutuksen kestämättömyys on johtanut ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kuihtumiseen ja luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Kestävyydellä viitataan siihen, että käytetyt resurssit uusiutuvat luonnollisen rytmin mukaisesti ja ymmärretään luonnon resurssien olevan rajoitettuja. Voidaan siis sanoa, että kestävä käytös on sellaista, joka ei vaikuta ympäristöön negatiivisesti, vaan sillä on neutraali tai jopa positiivinen vaikutus. Tätä vaikutusta voidaan kuvailla esimerkiksi hiilineutraliuuden tai hiilipositiivisuuden kautta.
Voidaksemme varmistaa, että luonnon resurssit riittävät meille ja myös tuleville sukupolville, tulisi omaksua monia uusia kestävämpiä malleja kuluttaa. Tämänhetkinen kulutustahti ei ole kestävä eikä se voi jatkua. Kuluttaminen on myös yksi suurimmista tekijöistä, joka on johtanut ilmastonmuutokseen ja minkä vuoksi kuluttajakäyttäytymisen muutosta kestävämpään suuntaan pyritään kehittämään.
Mielestäni on tärkeä muistaa, että kestäviä kuluttajia on erilaisia ja jokaisella yksilöllä on mahdollisuus kuluttaa elämän eri osa-alueilla ja omalla tavallaan kestävästi. Vaikka jonkun yksittäisen kuluttajan kuluttajakäyttäytyminen ei sinänsä ole kestävää, voi kyseinen kuluttaja tehdä kuitenkin kestäviä ja vastuullisia ostoksia tai sijoituksia. Esimerkiksi sillä, että yksi paljon kuluttava henkilö vaihtaa yhden tuotteen kestävämpään vaihtoehtoon, on todella suuri vaikutus. Kaikkien toiveita ei voida luonnon resursseilla täyttää, mutta kestävän maailman tulisi pystyä täyttämään kaikkien ihmisten tarpeet.
Kiertotaloudessa kuluttajan käyttäytyminen on avain asemassa ja mahdollistaa tuotteen kierron
Kestävässä kuluttamisessa on erilaisia esteitä, kuten materiaali, pätevyys ja merkitykset. Jos mietitään näitä esteitä muotiteollisuudessa, voidaan nähdä vastuullisten brändien visuaalinen ilme, tekstiilivalinnat tai kaupan ulkonäkö esteenä kuluttajalle. Vastuullinen muoti nähtiin pitkään epäkiinnostavana, tylsänä ja rajoittuneena, johtuen varmasti osittain siitä, että kestävät tekstiilit eivät olleet vielä kehittyneet ja valikoimaa oli vähän. Vastuulliset vaatebrändit eivät myöskään yleensä seuraa vallitsevia muoti trendejä, tehden siitä vaikeampaa tavoittaa asiakkaat omalla uniikilla tyylillään. Brändeillä on myös rajoitteita tekstiili valinnoissa, koska ekologinen tekstiilivalikoima on edelleen suppea ja esimerkiksi värivalikoima ei ole yhtä laaja.
Kiertotalous on mielestäni myös iso osa kestävää kuluttamista. Kiertotaloudessa kuluttajan käyttäytyminen on avain asemassa ja mahdollistaa tuotteen kierron. Hankinta vaiheessa kuluttajan tulisi vuokrata, saada vaihtokaupalla tai ostaa tuote käytettynä. Käyttäessään vaatetta kuluttajan tulisi korjata, säilyttää ja saada korvausta tuotteesta esimerkiksi vuokraamalla sitä. Luovutus vaiheessa tuotteen voi palauttaa, myydä eteenpäin tai luovuttaa ilmaiseksi toiselle kuluttajalle. Kiertotalouden mukaiseen kuluttamiseen kuuluu myös hankittujen tuotteiden yleinen väheneminen.
Yksi isoin haaste kestävämmälle kuluttajakulttuurille on kulutuksen määrän vähentäminen. Vaikka kiertotalouteen siirryttäisiin kokonaisvaltaisesti, kulutuksen määrä olisi edelleen ongelma ja myös este kiertotalouden toimivuudelle. Tähän tarvitaan suurempaa kulttuurin muutosta.
Yksi isoin haaste kestävämmälle kuluttajakulttuurille on kulutuksen määrän vähentäminen
