VILLAN TUOTANNON EETTISYYS

Villan tuotantoprosessi on uskomattoman monimutkainen. Jotkin mitättömän pienet yksityiskohdat saattavat usein kadota tehtaan suuren mittakaavan prosessiin, mutta tulevat esiin pienten riippumattomien valmistajien hitaammassa tuotannossa. Jotta voitaisiin taata korkealuokkainen lopputuote, villa käy läpi useita työvaiheita alkaen pesusta. Ennen kuin karva on kehrätty, on se jo alustavasti pesty harjaamalla. Tässä vaiheessa villa pestään kuumalla vedellä, jossa on yleensä pesuaine mukana. Tämä vaihe voidaan suorittaa käyttämällä ympäristöystävällistä pesuainetta. Tästä vaiheesta syntyy sivuotteena vahaa nimeltä lanoliini, se irtoaa villasta pesun seurauksena. Lanoliinia voidaan hyödyntää kosmetiikkatuotteissa, yleisimmin sitä käytetään hoitamaan imettävien äitien kuivaa ja ärsyyntynyttä ihoa. Käsiteltäessä Suomenlampaita lanoliinia ei poisteta. Lanoliini antaa villalle luontaisen suojan likaa ja kosteutta vastaan. Tämän jälkeen karva selvitellään ja kuivataan/föönataan, mikä avaa kuidut koko pituuteensa. Villan kuidut käyvät sitten läpi venytysprosessin, joka auttaa kuituja muotoutumaan. 

Sen jälkeen materiaali kammataan läpi, mikä poistaa lyhyemmät ja vialliset kuidut. Lopulta villa on valmis vedettäväksi ja kehrättäväksi. Kehrääminen voidaan suorittaa monella eri tavalla, riippuen siitä minkälaista lankaa halutaan. Villalangat esimerkiksi kehrätään usein muuli kehräyskoneella, kun taas kampalankaa voidaan kehrätä useilla erityyppisillä kehräyskoneilla. Lanka on yksi yleisimmistä muotiteollisuudessa käytetyistä raakamateriaaleista johtuen sen lukuisista käyttömahdollisuuksista. Villaa itsessään pidetään kestävänä ja luotettavana materiaalina johtuen sen monista ominaisuuksista. Se on tunnettu sopivuudestaan allergisille ihmisille ja se on biohajoava johtuen sen suhteellisen luonnollisesta tuotantoprosessista. Se on myös erittäin imukykyinen, paloturvallinen ja kosteutta hylkivä.

Kemiallisen koostumuksensa vuoksi villan kuidut toimivat kuin jousi venyessään; sallien sen venyä ja palautuen taas alkuperäiseen kokoonsa. Nämä ominaisuudet tekevät villasta joustavan, lujan ja kestävän materiaalin. Materiaalin erityyppisillä käsittelyillä, kuten erityisellä pesuhoidolla nimeltä superwash voidaan parantaa kuidun rakennetta. Erityisellä pesuhoidolla langan suomut käsitellään siten, että ne eivät pääse huovuttumaan.  Menetelmää käytetään silloin kun villasta halutaan tehdä konepesun kestävä, tosin käsittely heikentää villan kosteudenhylkimis ominaisuutta. Toimenpiteen tiedetään myös sisältävän ympäristölle haitallisia aineita sekä kuluttavan suuren määrän vettä. Siitä huolimatta useat kuluttajat haluavat vaatteidensa olevan konepesun kestäviä.

arvion mukaan jopa puolet Suomessa tuotetusta villasta menee hukkaan

Yksi merkittävä asia suomalaisessa villan tuotannossa on jäännösvilla materiaalien polttaminen. Koska Suomenlampaan villalle ei löydy ostajia, lammasfarmarit saavat siitä huonon palkkion, tuotanto mahdollisuudet puuttuvat ja villalla on huono maine, päätyy osa siitä jätteeksi. Arviot kertovat, että jopa puolet suomalaisen villan tuotannosta päätyy jätteeksi. Yksi suurimmasta syistä on uskomus siitä, että suomalainen villa on karkeampaa ja hauraampaa kuin merinovilla. Pienemmät riippumattomat toimijat ovat kuitenkin osoittaneet sen olevan väärää tietoa, sillä laadukas villa, joka on tuotettu ajan kanssa ja huolella on verrattavissa merinovillaan. Joka tapauksessa tämä uskomus on ajanut monet valitsemaan ulkomailla tuotettua merinovillaa alentaen siten kotimaisen villan kysyntää ja sitä kautta heikentäen suomalaisten lammasfarmareiden toimeentuloa. Kotimaisten lampaiden villa täytyy keriä säännöllisesti. Johtuen kalliista tuotantokuluista monet farmarit heittävät villan pois tai polttavat sen, sillä sen kallis tuotanto ja minimaalinen voitto eivät ole vaivan arvoisia.

Olisi sen vuoksi tärkeää pohtia eettisen ja kestävän villan tuotannon tärkeyttä. Koska merinovillaa pidetään pehmeämpänä ja laadukkaampana, mahdollisuus muun tyyppisen villan tuotantoon usein hylätään. Kuitenkin pienemmän mittakaavan villakäsityöt ovat laadultaan korkealuokkaisia elleivät jopa laadukkaampia. Riippumattomat tuottajat usein painottavat lampaiden hyvinvointia varmistamalla, että lampaat ovat terveitä ja hyvin hoidettuja varmistaakseen laadukkaan karvan. Usein unohdetaan, että villa on uusiutuva raaka-ainee ja käyttökelpoinen erityyppisissä teollisuuksissa kuten muotiteollisuudessa, sisustus suunnittelussa, tekstiileissä, autoteollisuudessa ja lentoteollisuudessa

Edellä mainituista seikoista johtuen perusteet eettiselle ja kestävälle villan käytölle eivät ole aivan mustavalkoisia. Tietoisen kuluttajan on tärkeää tiedostaa seikat, jotka vaikuttavat villan tuotantoon. Tietämys mahdollistaa meidät näkemään avaintekijät, jotka vaikuttavat villan eettisyyteen ja ympäristöhaittoihin. Useimmissa tapauksissa on niin, että mitä eettisempi ja ympäristöystävällisempi brändi on kyseessä sen avoimemmin he asiasta tiedottavat ja sitä läpinäkyvämpi heidän tuotantoketjunsa on. Tietyt sertifikaatit, kuten Glogal Organic Textile Standard (GOTS) ovat käyttökelpoisia silloin kun halutaan selvittää tuotannon ympäristövaikutus.

Villa teollisuutta, kuten monia muitakin suuren luokan teollisuus aloista on usein kritisoitu tehtaiden ja farmien massatuotannon epäkohdista.  Sen sijaan, että kokonaan vältetään villaa raaka-aineena, olisi ehkä aiheellista miettiä massatuotannon eettisyyttä ja kestävää kehitystä. The Maker Bazaarissa myymme suomenlampaan villasta valmistettuja tuotteita. Ne tulevat tuottajilta, jotka ovat paimentaneet ja kehränneet jo useita vuosia Suomenlammas rotua tuotantoon. Taatakseen parhaan mahdollisen laadun kutojilleen, he käsittelevät villaa pienissä erissä. Suomessa lampaat voivat elää hyvän elämän pienissä laumoissa nauttien parhaasta mahdollisesta huolenpidosta. Villa prosessoidaan erityiseksi kampavilla langaksi pienissä suomalaisissa kehräämöissä. Vaikka julmaa ja epäeettistä villan tuotantoa esiintyy, se ei kuitenkaan tee koko villantuotantoa epäeettiseksi. Yksinkertaisesti se tarkoittaa, että tiettyjen massatuotantoa harjoittavien tehtaiden tuotteet ovat usein epäeettisiä.  Villaa voidaan tuottaa ilman eläinrääkkäystä ja eettisissä olosuhteissa ja jokaisen tuottajan pitäisi valita tämä tapa. Kuluttajan pitäisi olla tietoinen näistä olosuhteista sekä ympäristövaikutuksista voidakseen tehdä tietoisia päätöksiä ostaessaan villatuotteita.

mieluummin kuin välttää villan käyttöä, pitäisi ehkä mieluummin välttää massatuotettua villaa